Länsi mediassa
Tässä osioissa on neljä teemaa, joihin jokaiseen sisältyy harjoituksia. Teemat ovat: 1. Missä on länsi?, 2. Länsimaisuus Suomessa, 3. Mielikuvia idästä, 4. Me ja ne, 5. Stereotypioita
Länsi ja länsimaalaisuus eivät merkitse kaikille samoja asioita, ja siksi onkin tärkeää keskustella, mitä lännellä ja länsimaalaisuudella ylipäätään tarkoitetaan. Ne edustavat erilaisia merkityksiä niin suomalaisten, eurooppalaisten kuin maailman muidenkin asukkaiden puheissa. Lännellä ja länsimaisella kulttuurilla on ainakin neljä erilaista ulottuvuutta: poliittinen, kulttuurinen ja arvopohjainen, historiallinen ja maantieteellinen.
Länsimaisia positiivisia arvoja tuodaan usein esiin mediassa. Niin sanottu länsimainen demokratia esitetään avoimena järjestelmänä ja sitä verrataan muiden ei-avoimiin poliittisiin järjestelmiin. Mediassa korostetaan usein arvomaailmaa ja arvojen historiallisuutta, jolloin länsi nähdään ikään kuin erilaisten positiiviseksi määriteltyjen arvojen puolustajana teoriassa ja käytännössä. Juuri vapautta ja demokratiaa korostavien länsimaalaisten arvojen nähdään johtaneen lännen tieteelliseen edistykseen ja menestykseen. Joskus lännellä viitataan myös ilmansuuntaan ja maantieteelliseen sijaintiin, vaikka länsi ei aina sijaitse ”lännessä”.
1. Missä on länsi?
Harjoitukseen “Maailma kartalla” on hyvä varata aikaa noin 30 minuuttia ja harjoitukseen “Lännestä itään” noin 20 minuuttia.
..
***
2. Länsimaisuus Suomessa
Myös Suomen sisäpolitiikassa länsi-käsitettä käytetään poliittisena aseena perustelemaan poliittisia päätöksiä ja ratkaisuja. Jussi Halla-aho valittiin kesäkuussa 2017 perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Suomen hallitus oli lähellä kaatumista kesäkuussa 2017, kun pääministeri Juha Sipilä (keskusta) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kokoomus) vastustivat hallitusyhteistyön jatkumista perussuomalaisten uuden puheenjohtajan kanssa. Orpo perusteli näkemystään muun muassa sillä, ettei perussuomalaisten uusi johtajisto jaa hallituksen ”länsimaalaisia” arvoja.
Yle 11.6.2017
Orpo halusi korjata Halla-ahon linjapuhetta: ”Kyse on siitä, hyväksyykö perussuomalaisten uusi johto länsimaiset arvot”
Perussuomalaisten puoluejohto meni uusiksi lauantaina, ja hallituskumppani Petteri Orpo kommentoi tilannetta Kultarannassa.
– Kokoomuksen sisällä tämä ei ole helppo kysymys, tämä on erittäin vakavan pohdinnan paikka.
Orpo sanoo, ettei pystynyt seuraamaan perussuomalaisten uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon linjapuhetta kokonaan, mutta halusi kuitenkin korjata Halla-ahon sanomisia.
– Haluaisin korjata ainakin yhden asian siitä. Hän totesi, että heidän pitäisi meidän mukaamme hyväksyä kokoomuslaiset arvot. Kyse on siitä, hyväksyykö perussuomalaisten uusi johto länsimaiset, demokratiaan ja ihmisyyteen kuuluvat arvot ylipäänsä. Ei ole kyse siitä, että heidän pitäisi meidän arvomme hyväksyä”.
toim. Kristiina Tolvanen (lyhennetty versio)
Perussuomalaisten puoluelehti Suomen Uutiset vastasi Orpon kritiikkiin kyseenalaistamalla ”länsimaalaisten arvojen” häilyvän merkityksen.
Suomen uutiset 11.6.2017
Arvot ratkaisevat, jatkaako kokoomus hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa, epäselvää on vain se, mitä Orpo länsimaisilla arvoilla tarkoittaa.
”Halla-aho piikitteli linjapuheessaan kokoomusta siitä, että heille ei riitä Halla-ahon johtamien perussuomalaisten sitoutuminen hallitusohjelmaan, vaan perussuomalaisten pitäisi vielä hyväksyä kokoomuksen arvotkin.
Orpo sanoi sunnuntaina, että kyse on siitä, hyväksyykö perussuomalaisten uusi johto ’länsimaiset, demokratiaan ja ihmisyyteen kuuluvat arvot ylipäänsä’.
Mitä Orpo näillä arvoilla tarkoittaa, on eri asia. Kokoomusnuorten entinen varapuheenjohtaja Saul Shubak kommentoi rasistiksi ja ihmisarvonkieltäjiksi nimittelyn vastaavan syvällisyydeltään huutelua esikoulun leikkikentällä.
– Argumentiksi riittää, että vastustaja leimataan jollain huonosti määritellyllä negatiivisen konnotaation omaavalla sanalla.”
toim. Marko Hamilo (lyhennetty versio)
YLE 7.9.2017
Sipilä nuhteli Huhtasaarta – puoluejohtajien toive maltillisesta keskustelusta heti säröllä eduskunnassa
Eduskunta pääsi ensimmäistä kertaa Turun terroriteoksi epäiltyjen puukotusten jälkeen keskustelemaan turvallisuusasioista eduskunnan kyselytunnilla. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tuomitsivat keskiviikkona yhteisessä julkilausumassaan sekä terrorismin että kaikenlaisen vihapuheen.
Huhtasaari sai Sipilän pettymään
Toiveet maltillisesta suhtautumisesta olivat kyselytunnin puheenvuoroissa valtavirtaa, mutta säröjäkin esiintyi. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ei malttanut pysyä Sipilän toivomissa rajoissa.
– Perussuomalaiset tuomitsevat terroristien vihapuheen suomalaisia kohtaan ja länsimaisia arvoja kohtaan. Radikaalin islamistisen terrorismin uhka Suomessa on kohonnut ja samalla sisäinen turvallisuus on heikentynyt. Käynnissä oleva islamisaatioilmiö etenee koko ajan. Koska islamin normit poikkeavat länsimaisen yhteiskunnan normeista, laajamittainen muslimien maahanmuutto johtaa muslimien eriytymiseen isäntäyhteiskunnasta ja muslimiväestön kasautumiseen omille alueilleen, jossa vallitsevat islamilaiset arvot. Eurooppalaiset johtajat ja poliitikot vain katselevat, kun Euroopan kaupunkien kokonaisia alueita muutetaan ulkomaisiksi vyöhykkeiksi, tulitti Huhtasaari.
Pääministeri Sipilä oli selvästi pettynyt perussuomalaisia eilisessä kokouksessa edustaneen Huhtasaaren puheenvuoroon.
– Edustaja Huhtasaari, me olimme samassa palaverissa. Me tuomitsimme silloin kaikenlaisen vihapuheen, Sipilä paheksui.
Vesa Sundqvist (lyhennetty versio)
***
3. Mielikuvia idästä
Harjoitukseen ”Venäjä aina…” on hyvä varata aikaa vähintään 45 minuuttia.
***
4. Me ja ne
Syyrian ja Irakin sotien yhteydessä myös Suomeen saapui vuonna 2015 aiempiin vuosiin verrattuna huomattava määrä turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttokeskustelu nousikin suomalaisen mediakeskustelun keskiöön. Usein eri turvapaikanhakijoiden käytöstä ja tapoja verrataan johonkin tarkemmin määrittelemättömään länsimaalaisuuteen.
On hyvä pitää mielessä, että kulttuurieroihin vedoten suomalaisten ja maahanmuuttajien käyttäytymistä on perusteltu jo ennen vuotta 2015 aikana, jolloin turvapaikanhakijoiden määrät olivat huomattavasti pienemmät.
Debating Europe 7.11.2016
Tulisiko pakolaisten osallistua pakollisille ”länsimaisten arvojen” tunneille?
Jotta voisimme tarkastella paremmin pakolaiskriisin paikallisia vaikutuksia, käynnistimme äskettäin ”Kaupungit & pakolaiset” -projektin, joka tähtää edistämään Euroopan laajuista vuoropuhelua kansalaisten, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden, kansalaisjärjestöjen, poliitikkojen ja Euroopan johtajien välillä. Projektissa painotetaan paikallisen, jokapäiväisen elämän merkitystä kaupunkitason päätöksenteossa Brysselissä ja kansallisissa pääkaupungeissa.
Tällä viikolla tarkastelemme Helsinkiä. Uusille tulokkaille tarjotaan vapaaehtoisia kursseja suomalaisista arvoista, kuten esimerkiksi kuinka käyttäytyä naisten kanssa. Kurssit ovat vastaus huolelle kulttuurisesta törmäyksestä muslimienemmistöisistä maista tulleiden konservatiivisten arvojen ja vapaiden länsimaalaisten asenteiden välillä (etenkin suhteessa seksuaalisuuteen ja sukupuoleen).
Keskustelimme asiasta Anu Riilan kanssa, joka on Helsingin kaupungin toimeenpanoviraston ylitarkastaja talous-, maahanmuutto- ja työllisyysosastossa. Kannatatteko kursseja ”Euroopan arvoista” pakolaisille ja turvapaikanhakijoille?
”En kannata. Euroopan arvoja tulisi kuitenkin opettaa kouluissa ja perustietoa antaa johdantokursseilla maahanmuuttajille, jotta he saisivat tietoa siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa elävät ja mitä positiivisia asioita, kuten demokratia, näistä arvoista on seurannut. Samaan aikaan elämme globaalissa maailmassa ja itäisiä arvoja tulisi opettaa kouluissa myös laajemmin.”
Näin ollen sen sijaan että pitäisi läpäistä soveltuvuuskoe, kansalaisten tulisi aloittaa maahanmuuttajien kanssa vuoropuhelu arvoista ja yhteisistä päämääristä. Maahanmuuttajien osallistuminen demokraattiseen prosessiin ja integraatiopolitiikan muotoilemiseen tukee heidän integroitumistaan paikallisella tasolla.
Tavoitteena on, että asukkaat kunnioittavat jokaisen omaa kieltä ja kulttuuria samoin kuin kaikkien asukkaiden kulttuurisia oikeuksia. Se tarkoittaa kunnioitusta moninaisuutta ja tasa-arvoa kohtaan sekä nollatoleranssia rasismille. Yhteiset foorumit, kulttuurien välinen vuoropuhelu sekä kulttuurien ja arvojen opettaminen parantavat vuorovaikutusta maahanmuuttajien ja kansalaisten välillä sekä yhteisöllisyyden rakentumista ylipäätään”.
(Lyhennetty versio)
***
5. Stereotypioita?
Sitaatit (historia)
”Kiitos Ruotsi itsenäisyydestä. Venäjä ei ole Suomen suopea äiti. Länsimaalaistuminen myöhästyi vuosikymmeniä Venäjän vuoksi.”
– Kari Huoviala, Aamulehti 3.12.2017
Suuntana länsi, jarruna itä. Vallankumous käänsi Ukrainan ulkopoliittisen kompassin kohti länttä mutta sekoitti maan sisäisesti.
– Suvi Turtiainen, Helsingin Sanomat 25.6.2014
Ruotsi nähdään eurooppalaisena länsimaana toisin kuin Venäjä. Näin ollen Suomi olisi länsimaistunut aiemmin mikäli olisi pysynyt osana Ruotsia vuonna 1809. Itä kuvataan usein takapajuisena ja taantumuksellisena suhteessa jatkuvasti kehittyvään ja dynaamiseen länteen.
Sitaatit (politiikka)
”Kotimaani ompi länsimaa. Suomi on länsimaa, mutta mitä se tarkoittaa?”
– Kari Huhta, Helsingin Sanomat 3.1.2016
”Täytyy sanoa vielä se, olen vuosikausia jo ollut sitä mieltä, että minun lähtökohtani Nato-keskustelussa ei ole koskaan ollut se, että Venäjä uhkaa meitä, vaan että meidän pitäisi kuulua kaikkiin niihin organisaatioihin, joihin läntiset demokratiat kuuluvat. Piste!”
– Martti Ahtisaari Pohjoismaiden neuvostossa 2.11.2017
Pitääkö länsimaalaisuutta todistella. Jos meidän pitää näin – sotilasliittoutumien kautta – todistella länsimaisiin demokratioihin kuulumistamme, itsetuntomme on heikoissa kantimissa. Innoikkaimmat Nato-kannattajat ovat vaatimassa liittymistä ilman kansanäänestystä. Se siitä demokratiasta.
– Pentti Salmela, mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat 7.11.2017.
Turkki haluaa osoittaa, etteivät islam ja länsi ole vastakohtia. Muslimienemmistöinen Nato-maa Turkki tukee vankasti Yhdysvaltoja terrori-iskujen jälkeen.
– Minna Nalbantoglu, Helsingin Sanomat 1.10.2001
Yhdysvaltoja kohdanneita syyskuun 11. päivän terrori-iskuja vuonna 2001 seurasi lukuisia tuen osoituksia. Euroopan unioniin pyrkivä Nato-maa Turkki vakuutteli, etteivät islam ja länsi ole vastakohtia. Suomen tavoin myös Turkki korostaa maantieteellistä ja kulttuurista asemaansa idän ja lännen välissä.
Syyttävä sormi osoittaa länteen. Kiinan länttä arvostelevasta asiakirjasta julkaistiin otteita tiistaina. Länsimaiden juonista ovat puhuneet myös esimerkiksi Turkki, Venäjä ja Iran.
Läntiset voimat läksyttävät muita valtioita demokratian puutteesta, vaikka niiden olisi parempi katsoa peiliin.
Itä ja Länsi ovat siitä käyttökelpoisia, etteivät ne ole koskaan siellä missä kuvittelisi. Suomi esiintyy mielellään sillanrakentajana Idän ja Lännen välillä. Turkissa sillä vasta ylpeilläänkin.
Suomessa Venäjä ajatellaan itsestään selvästi osaksi Itää, mutta Venäjän älymystö on vääntänyt vuosisatoja siitä, kuuluuko se Eurooppaan.
– Ville Similä, Helsingin Sanomat 21.8.2013
Lännelle hyvä itä on länsimaistunut itä. Syyskuun 11. päivän jälkeen on ilmestynyt paljon kirjoja arabialais-islamilaisen ja läntisen maailman suhteesta. Länsimaista käsitystä on alkanut hallita pelon, muukalaisvihan ja epäluottamuksen demoni.
Jihad on hänen mukaansa [Carlo Panella] aikaan ja henkilöihin sitoutumaton. Kaikki Khomeinista, Saddam Husseinista, Bin Ladenista Jasser Arafatiin, Muammar Khaddafiin ja kuningas Faysaliin ovat tai ovat olleet jihadisteja, jotka haluavat vastustaa kristinuskoa, juutalaisuutta tai länsimaalaisuutta yleensä.
Länsi saa valmistautua ”muslimiterrorismiin”, joka on uhka läntiselle maailmalle. Arabit ovat juutalaisvastaisia, epäluotettavia, ja he vihaavat kristittyjä. Ja niin edelleen.
Menettely syyllistää ja nöyryyttää esittäessään, että yksi muslimi tai arabi voi ilmentää koko yhteiskunnan identiteettiä, ja johtajan tai terroristiryhmän vääryydet oikeuttavat leimaamaan koko yhteiskunnan, kulttuurin ja kaikki yksilöt.
Samaan virheeseen syyllistyvät jotkut arabi- ja muslimiälymystön populistiset edustajat ja poliitikot, joiden mielestä länsi on yksi blokki. Sitä he syyttävät kaikista omien yhteiskuntiensa ongelmista.
– M’hammed Sabour, Helsingin Sanomat 14.6.2009
Soini: Brutaali hyökkäys demokratiaa ja koko Eurooppaa vastaan. Soinin mukaan Euroopassa ja maailmalla on tahoja, jotka vihaavat länsimaista järjestelmää ja länsimaista ajatusmaailmaa.
– Jussi Mankkinen, Yleisradio 14.11.2015
Euroopan vapaus on ohi. Euroopan on puolustettava eurooppalaisten turvallisuutta, mutta myös eurooppalaisuutta. Länsimainen demokratia ja vapaus ovat juuri niitä arvoja, joita ääri-islamistit vastustavat. Kun luovumme vapaudesta vapaaehtoisesti, he ovat voittaneet.
– Perttu Kauppinen, Esalainen 15.11.2015
Länsimaalaisten suosimaan lomanviettopaikkaan hyökätty Malissa – kaksi kuollut. Malin turvallisuusviranomaisten mukaan 20 panttivankia on vapautettu.
– Yleisradio 18.6.2017
Kertookohan edellä mainittu artikkeli keitä iskuissa sai surmansa? Oletammeko heidän olleen eurooppalaisia tai pohjoisamerikkalaisia turisteja? Voiko lomanviettopaikoissa käydä vaikkapa egyptiläisiä, kiinalaisia, brasilialaisia, turkkilaisia tai venäläisiä turisteja? Entä paikallisia malilaisia? Usein unohdetaan, että ääri-islamilaisen terrorismin uhreja ovat useimmiten muslimit.
Sitaatit (Kulttuuri):
Jo parikymppisten sydän rasvoittuu – syynä länsimaiset elintavat. Länsimaissa plakkia ja kalkkeutumia alkaa kertyä sydämeen jo noin 25 vuoden iässä. Taustalla tupakointi, ylipaino, korkeat veren kolesteroliarvot ja hoitamaton verenpainetauti.
– Risto Degerman, Yleisradio 25.9.2017.
Länsimainen ruoka saa hiiret ahmimaan. Länsimaalaiset syövät paljon sokeria ja rasvaa. Ne ovat itsessään kaloripitoisia, mutta myös usuttavat ahmimaan.
– Helsingin Sanomat 23.1.2017
Tuomioja MTV:lle New Yorkissa: Jos Ebola olisi alkanut länsimaassa, se olisi jo hoidettu.
– MTV 27.9.2014
Ilme on kulttuurista kiinni. Iloiset ja surulliset ilmeet tulkitaan kaikkialla samoin. Mutta kun länsimaalainen ilmaisee inhoa, itäaasialainen tulkitsee ilmeen usein vihaksi.
– Petri Mäenpää, Helsingin Sanomat 22.5.2012