Tässä osioissa on kolme teemaa, joihin jokaiseen sisältyy harjoituksia. 1. Keinotekoisia valtioita 2. Kansalaisuus 3. Kansat ilman valtioita: palestiinalaiset, saamelaiset, uiguurit, kurdit ja sahrawit

1. Keinotekoisia valtioita

Maailmassa on alle 200 valtiota. Millainen on valtion rooli nykypäivänä osana kansainvälistä poliittista järjestelmää? 2020-luvulla lähdetään oletuksesta, että valta on hajaantunut voimakkaammin, kuin koskaan maailmanhistoriassa. Elämmekin professori Amitav Acharyan mukaan limittäisessä maailmanjärjestyksessä (Multiplex World Order), jossa erilaiset kansainvälis-poliittiset toimijat haastavat valtion perinteisen roolin esimerkiksi jonkin määrätyn maa-alueen hallinnassa. 



Harjoitus 1
Laatikaa pienryhmissä kolmeosainen pohdinta otsikolla valtio. Miettikää, millaisia hyviä ja huonoja asioita liittyy valtioihin tai siihen rakenteeseen, että maailma on jaettu valtioihin. Kolmanteen sarakkeeseen voitte kirjata ajatuksia, jotka eivät sovi kumpaankaan kategoriaan.

Valtioiden rajat eivät sinänsä kerro niiden sisällä asuvista kansoista. Kun eurooppalaiset siirtomaavallat loivat valtioiden rajoja, ne vähät välittävät miehitettyjen alueidensa kulttuurisesta moninaisuudesta. Siirtomaaherrat vetelivät rajoja viivottimella omien intressiensä pohjalta esimerkiksi Afrikan osalta Berliinin konferenssissa 1884. Näin monet väestöryhmät, jotka olivat menettäneet kolonialismin seurauksena maa-alueensa eurooppalaisille, jäivät dekolonisaatioprosessissa ilman omaa valtiota.



Harjoitus 2
Tutustukaa tarkemmin vuoden 1884 Berliinin konferenssiin. Keitä oli paikalla ja mitä siellä tapahtui?

2. Kansalaisuus

Wikipedia sanoo kansalaisuudesta näin: “Kansalaisuus on henkilön jäsenyys jossain valtiossa. Valtio myöntää kansalaisilleen passin. Henkilöllä voi olla yhden tai useamman maan kansalaisuus. Kansalaisuus saadaan yleisimmin syntyessä, mutta kansalaisuuden voi myös hankkia muuttaessa toiseen maahan asumaan.”

Harjoitus 3
Tutustu Migrin eli Maahanmuuttoviraston sivuilla niihin edellytyksiin, joilla voi saada Suomen kansalaisuuden.  Yllättikö jokin tieto sinut? Haluaisitko ehdottaa sääntöihin muutoksia?

Katsokaa video Kansalaisuus ja kuuluminen (9:56), jossa yhteiskuntatieteilijä Karim Maïche Lapin yliopistosta pohdiskelee kansalaisuuden ulottuvuuksia. Ennen videon katselua, voitte käydä pienrymissä tai pareittain keskustelun siitä, mitä kansalaisuutenne teille itsellenne merkitsee.

3. Kansat ilman valtiota

Joka puolella maailmaa elää kansoja, joilla ei ole omaa valtiota. Valtiottomia kansoja ovat mm. saamelaiset, inuiitit, Pohjois- ja Etelä-Amerikan intiaanikansat, aboriginaalit, maorit, baskit, skotit, romanit, palestiinalaiset, marit, komit, udmurtit, tiibetiläiset, uiguurit, kurdit ja sahrawit. 

Valtiottomat kansat ajavat oikeuksiaan enimmäkseen rauhanomaisesti, mutta itsenäistymispyrkimykset ovat johtaneet myös lukuisiin pitkään kehittyneisiin konflikteihin.

Kaikki valtiottomat kansat eivät edes halua itsenäistyä. Usein ne kuitenkin pyrkivät saamaan maihinsa omistusoikeuden sekä tavoittelevat kansalleen parempia oloja. 

Harjoitus 4
Seuraavaksi tutustutaan hieman viiteen valtiottomaan kansaan. Ennen kuin siirryt eri kansojen pariin selvitä seuraavien käsitteiden merkitys:alkuperäiskansa, vähemmistökansa, etninen ryhmä, pakkomuutto, itsehallinnollinen alue, kolonialismi, asutuskolonialismi, pakkoassimilaatio ja kansanmurha.
palestiinalaiset

Lue Daria Tarkhovan artikkeli Palestiina – sorron kronologia tästä.

Katso Rosebud Sivullisen keskustelu, jossa Noora Dadu, Syksy Räsänen ja Koko Hubara keskustelevat otsikolla Mitä tapahtuu Gazan kansanmurhan jälkeen? (kestää kokonaisuudessaan yli tunnin, nauhoitettu 11.1.2024)

Tutustu Sumud – Suomen Palestiina-verkostoon sosiaalisessa mediassa ja nettisivulla. 

https://www.sumud.fi/fi/

https://www.instagram.com/sumud.fi/

https://www.facebook.com/sumud.fin

Tutustu Amnesty Internationalin raporttiin (12/2024) Gazan kansanmurhasta: https://www.amnesty.fi/amnesty-internationalin-tutkimus-israel-syyllistyy-palestiinalaisten-kansanmurhaan-gazassa/

uiguurit

Lue Pazilaiti Simayijiangin artikkeli Uiguurit – tuhottu väestö ja luonnonympäristö tästä.

Harjoitus 1
Ota selvää, millaisia uutisia Suomen mediat ovat viime vuosina julkaisseet uiguureista. Googlaa esimerkiksi: yle uiguurit, helsingin sanomat uiguurit jne. 

Tutustu Pieneen tietopakettiin uiguurien sorrosta tästä.

Harjoitus 2
Ideoi tapoja, joilla Suomen valtiolliset toimijat, suomalaiset kaupungit ja kunnat sekä yritykset voisivat toimia uiguurien aseman parantamiseksi. Lähetä ideoitasi eteenpäin asianosaisille. 
saamelaiset

Lue Helga Westin artikkeli Saamelaiset – resilienssiä vaihtuvien valtojen alla tästä.

Tutustu Rauhankasvatusintituutin tuottamaan aikajanaan saamelaisten vaiheista Suomessa tästä linkistä.

Rauhankasvatusinstituutin saamelaisten kansallispäivän teemasivulle on koottu mittavasti materiaalia aiheeseen liittyen. Löydät sieltä myös eri ikäisille oppilaille sopivia harjoituksia. 

kurdit

Lue Leona Kotilaisen kirjoittama lyhyt artikkeli  Kurdit – Haaveena demokraattinen itsehallintoalue

Tutustu Suomen kurdi Rojin Birzoihin artikkelissa Kapinallinen rauhantekijä

Rojin on myös suosittu podcastaaja, jonka Rojin kapinallinen kurdi -podi käsittelee yhteiskunnallisia kysmyksiä laajalla skaalalla. Etsi itseäsi kiinnostavin jakso ja kuuntele lisäksi tämä Iranin ja kurdeihin liittyvä jakso.

Tältä sivulta löydät lukuisia kurdeihin liittyviä artikkeleita: https://open.spotify.com/show/3G4kM0jgVYHqicF37Tltkt?si=35e9706f4a9d42ae

sahrawit

Länsi-Sahara on sahrawien kotimaa, jota Marokko laittomasti miehittää. Sivulla on muun muassa lyhytdokumentti Three Generations sekä nuoren Brahimin kirjeitä harjoituksineen.
Tutustu tähän osioon.