Uusi opetussuunnitelma ja uudistettu yhdenvertaisuuslaki velvoittavat opettajia yhdenvertaisuuden edistämiseen. Yksi keino edistää yhdenvertaisuutta on tehdä koulussa ja yhteiskunnassa vallitsevat normit näkyviksi ja kyseenalaistaa ne.

Onko kaiken opetuksemme normi-ihminen edelleen länsimainen valkoinen heteromies? Mitä tarkoittaa länsimainen tai länsi ylipäätään? Kuka kuuluu porukkaan ja kuka suljetaan ulkopuolelle, kun puhumme länsimaisuudesta?

Luokkahuoneemme ainakin täällä pääkaupunkiseudulla alkavat täyttyä oppilaista, jotka eivät sovi yllämainittuun muottiin. Miltä tuntuu opiskella vuodesta toiseen sellaisia sisältöjä, joista ei tunnista itsensä kaltaisia ihmisiä? Tai tunnistaa heitä vain silloin, kun puhutaan jostain alkukantaisesta, sivistymättömästä, ongelmallisesta?

Onko tarina ihmiskunnan historiasta kokonainen, jos sen keskiössä on jatkuvasti länsimainen ihminen, joka on tuonut maailmaan kaiken hyvän, kauniin ja edistyksellisen? Millä perusteella me täällä kaukana Suomessa liitämme itsemme Kreikan ja Rooman kukoistuskausilla alkaneeseen länsimaisuuden ihmeeseen?

Tämä mediakasvatusmateriaali auttaa tutkimaan lännen ja ei-lännen käsitteitä ja kyseenalaistamaan vallitsevia normeja. Materiaalissa tutkitaan uutisointia eri näkökulmista ja mietitään esimerkiksi islamin näyttäytymistä mediassa ja kuvissa. Hieman erilaista näkökulmaa tuo Länsi-Sahara osuus, jonka tavoitteena on lähinnä tarjota oppilaille mahdollisuus eläytyä miehitetyn kansan elämään, sellaisen kansan, joka ei ainakaan Suomen mediassa juuri näy.

Hyvää matkaa läntisen tuolle puolen!

*Normikriittisyys tarkoittaa yhteiskunnassa vallalla olevien normien kriittistä tarkastelua, syrjivien rakenteiden tunnistamista ja pyrkimystä niiden muuttamiseen. (Älä oleta, s. 11)

Tervetuloa ”läntisen” kriittiseen tarkasteluun. Opetetaako suomalaisissa kouluissa edelleen, että on olemassa “länsi”, johon “me” kuulumme ja joka on vapaa, demokraattinen ja itsekriittinen? Uutisissa ja asiantuntijoiden ja poliitikoiden puheissa viitataan usein “länteen”, “länsimaihin” ja “länsimaiseen kulttuuriin”. Mutta perustuuko puhe lännestä historiaan ja onko länttä edes olemassa? Miksi haluamme niin kovasti kuulua länteen ja millaisia valta-asetelmia ja maailmankuvia länsi/ei-länsi -vastakkainasettelulla tuotetaan?

 

Opiskelupaketti koostuu neljästä osioista:

1) Kuvat kertovat ja kätkevät

Kuvat ja mielikuvat vaikuttavat maailmankuvaamme. Ne vahvistavat olemassaolevia stereotypioita sekä tuottavat uusia. Usein kuvat toimivat myös kansainvälisessä politiikassa propagandan välineinä ja niitä käytetäänkin tehokkaasti omien intressien ajamiseen. Osiossa tarkastellaan lännen ja ei-lännen esitystapoja ja pohditaan visuaalisuuden eri ulottuvuuksia: minkälaisia arvoja kuvat kätkevät, ja minkälaisista valtasuhteista ne viestivät? Mukana on lehti- ja taidekuvia, joiden avulla tutkitaan kuvia sekä elämyksellisesti (VTS – Visual Thinking Strategies -menetelmä) että analyyttisesti.

Opettaja saa tarkat ohjeet kuvien katselun ohjaamisesta. Menetelmissä ohjataan myös omien kuvien tuottamiseen näkökulmia vaihdellen. Kuvia tutkitaan esimerkiksi pohtien sitä, miten kuvaajan valitsema sisältö ja kuvakulma vaikuttavat kuvan tulkintaan. Mitä kuvassa näkyy ja mitä jää kuvan ulkopuolelle? Kuvaosiossa hyödynnetään Plan Internationalin mainioita opetusmateriaaleja “Kuvien tarinat” sekä “Lapset kriisien kuvissa”.

2) Länsi mediassa

Tässä osiossa analysoidaan median välittämiä mielikuvia siitä, mikä on länsimaista ja mikä ei ole. Samalla pohditaan omaa ja toisten ihmisten arvomaailmaa ja mietitään voisiko löytyä jotain sellaista arvopohjaa, johon koko ihmiskunta voisi liittyä. Erityisenä teemana on tutkia “läntisen” ja “ei-läntisen” eri muotoja (kulttuurinen, historiallinen, poliittinen) ja purkaa asetelmaan liittyviä stereotypioita.

Osiossa tarkkaillaan lännen, länsimaisuuden ja länsimaiden esiintymistä mediassa erilaisissa yhteyksissä. Esimerkkien kautta voidaan tarkastella kuinka lännen käsitteen avulla tuotetaan me-henkeä ja samaan aikaan toiseutta.

2) Länsi ja viihde

Viihteen oletetaan usein olevan arvovapaata vapaa-ajan ja hauskanpidon rytmittämää lepoa, jossa ajatukset lepäävät ikävistä arkisista aherruksista tai maailmanpoliittisista huolista. Entä kuinka paljon viihde kätkee sisäänsä arvoja, oletuksia, stereotypioita ja valtasuhteita? Kuinka länsimaisuus ja ei-länsimaisuus esitetään viihteen avulla?

 

4. Mikä ja missä on Länsi-Sahara?

Osiossa tutustutaan länsisaharalaisen nuoren Brahim Buhaian kirjeisiin ja kartoitetaan Marokon miehittämän Länsi-Saharan konfliktin taustoja. Pakolaisleireillä kasvaneen Buhaian kirjeiden välityksellä on mahdollista luoda läheisempi suhde ei-läntiseksi määriteltyyn ihmiseen ja heijastella samalla omaa henkilökohtaista kasvamista, ympäristöä ja maailmankatsomusta. Buhaian kirjeet johdattavat lukijan pakolaisleirien oloihin sekä nuoren ihmisen haaveiden ja tulevaisuudensuunnitelmien pariin.

Mukana on myös lyhytdokumentti.

 

Työryhmä

Hanna Niittymäki on erityisopettaja. Hän on erikoistunut yhdenvertaisuuskysymyksiin. Niittymäki on tuottanut lukuisia globaalikasvatuksellisia opetusmateriaaleja sekä itsenäisesti että yhteistyössä eri järjestöjen  kanssa.

Karim Maiche on tohtorikoulutettava Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprissa. Maichen tutkimusintressit liittyvät yhteiskunnallisten liikkeiden, turvallisuus- ja identiteettipolitiikan tutkimukseen MENA-alueella. Maiche on tutkinut lännen käsitettä osana kulttuurintutkimusta ja julkaissut aiheesta tietokirjan: Mitäs me länsimaalaiset: Suomi ja lännen käsite (Into 2015).

Maryan Abdulkarim (Bachelor of Social Services) on aktivisti ja toimittaja. Abdulkarim pohtii työssään saavutettavuutta, inkluusiota sekä representaatioita julkisessa tilassa. Hän toimii Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana ja Sveriges Radion Sisuradion Helsingin reportterina. Abdulkarim on normikriittikko, joka havainnoi maailmaa rodullistetun ihmisen näkökulmasta.

Jukka Varis on graafikko ja web-kehittäjä.